Sillalle päästyämme alkoi jäbäleissonia jo hiukan jännittää. Minä kuitenkin jännitin varmasti enemmän. Turvaohjeiden jälkeen Konsta hyppäsi kaksi hyppyä huutamatta. Ensimmäinen hyppy oli kasvot edellä ja toinen selkä edellä. Kaikki respecti hänelle, oli hieno suoritus. Ja kuulema aivan uskomaton elämys, joten lahja oli onnistunut :)
Amboysta suuntasimme lounaan kautta kohti mount St. Helensin näköalapaikkaa. Uskomaton näky. Kuvat puhukoon puolestaan.
Jatkoimme vielä matkaa Beacon rockille. Kiipesimme ylös asti ja hikikin pääsi yllättämään. Tiedä sitten johtuiko hikoilu reilun viikon fa(s)t foodin syömisestä vai siitä, että täällä on virallisesti alkanut kesä ja sen mukana shortsikelit. Illallista söimme melko komeissa maisemissa. Grillasimme hodareita ja pidimme piknikin.
Yöksi menimme Vancouverin kaupunkiin (ei Kanadaan) LaQuinta-hotelliin, joka oli oikein siisti ja hyvä. Aamiainenkin kuului hintaan tällä kertaa. Tarjolla oli mm. Donitseja, vohveleita, muffineita ja muuta mukavaa makeaa hiilarimättöä. Sillä jaksoi jatkaa matkaa kohti Olympiaa, eli Washingtonin osavaltion pääkaupunkia.
Ennen kotiin tuloa pysähdyimme vielä katsomaan Snoqualmin putousta. Hieno näky sekin. Nyt ei oikein irtoa enempää tekstiä. Odotellaan tässä, että pojat saisivat grillin päälle, mutta ne vaan pelaavat änäriä ;) täällä Seattlessa on vielä muutama päivä jäljellä. Edessä on vielä tutustuminen Seattlen keskustaan ja mount Rainierin ihastelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti