torstai 26. kesäkuuta 2014

Mount Rainier

Tänään torstaina heräsimme aikaisin, vähän liiankin aikaisin, ja suuntasimme Puunhalaajan nenän kohti mount Rainieria. Mount Rainier on Washingtonin osavaltion korkein vuori ja ylpeyden aihe. Se on myös tulivuori, kuten St. Helenskin. Ajoimme 5000 jalan korkeuteen, tarkoituksenamme ihailla maisemia, mutta sää oli sumuinen ja pilvinen, joten vuoren huippua ei näkynyt.

Pääsimme kuitenkin tekemään pikkuisen vaelluksen ja ihailemaan Narada ja Chirtine putouksia. Meinasi    pukata reissun eka riitakin: tiputin kameran linssisuojan vahingossa putoukseen. Ei se mitään, niitä saa uusia. Vittuilu vaan meinasi karata käsistä ;) 





Sää oli sen verran kurja, että tulimme kotiin melko aikaisin ja skippasimme yhden vaelluksen. Illalla grillattiin mahtavia pihvejä ja pojat kokeilivat asuntokompleksin poreallasta. 



Huomenna on viimeinen päivämme täällä Seattlessa. Tänne on luvattu sadetta, joten ei varmaan mennä eläinpuistoon, jonne oli tarkoitus mennä. Kahdessa viikossa on koettu paljon. Olen todella tykästynyt näihin länsirannikon pohjoisosan jylhiin maisemiin. Olen alkanut jopa haaveilla Alaskan risteilystä, ihanista vuorista ja valaista. Parasta täällä on ollut ehdottomasti valassafari. Myös kaikki nämä vuoret ja vuoristot jäävät mieleen sekä tietysti ystäviemme vieraanvaraisuus ja opastus. Ilman heitä emme olisi kokeneet täällä näin paljon. Täällä heillä kotona myös me olemme olleet kuin kotonamme. Iso, iso kiitos kaikesta!

Nautitaan vielä vika päivä ennen kuin siirrytään uusiin maisemiin,
Hanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti