Napa Valley

Nukuttiin pitkät yöunet Napassa. Sviitistä huolimatta tähän hotellimotelliin ei kuulunut aamiaista, joten suuntasimme läheiselle outletille pienelle aamupalalle. Teimme vielä viimeisiä ostoksiakin. Toivottavasti kaikki mahtuu laukkuihin. 

Puolen päivän maissa suuntasimme kohti St. Helensia. Pysähdyimme matkalla söpön kauppahallin lähelle lounassalaateille. St. Helensissa meille oli varattu viinitilavierailu Beringerin viinitilalla. Opas piti meille pienen kierroksen tilalla ja opimme paljon uutta mm. Viinien väreistä. Saimme myös maistaa kolmea eri viiniä, joista erityisesti punaviini oli meille mieleinen. Täytyy katsoa, jos sitä löytyy lentokentältä tuliaisiksi. 

Jatkoimme Napa Valleystä tankin kautta tänne Oaklandiin, jossa vietämme reissumme viimeisen yön. Pakkailimme kamoja ja kävimme vielä tekemässä matkaeväsostoksia Target- Tårgetissa. Illallisella kävimme pienen matkan päässä Texas Housessa, johon piti jonottaa yli puoli tuntia. Ruoka oli kuitenkin jonottamisen arvoinen ja tunnelma perinteistä Amerikkalaista. Söimme ribsejä kahdella lisukkeella ja minä kiskaisin vielä sangriamargaritankin. Herkkua oli!

Nyt ollaan aivan täynnä!! Maataan viimeistä kertaa tällä reissulla motellin sängyllä. Bed bugs- aine alkaa olla lopussa, samoin kuin käteinen raha. Vyötäröllä on jenkkikahvat, muistikorteilla kasapäin kuvia ja kokemusreppu pursuaa muistoja ja elämyksiä. Reissu on ollut onnistunut! Tuntuu haikealta jättää tämä kaikki, kauan suunniteltu, taakse ( ja aloittaa taas uusia säästäminen ja uuden reissun suunnittelu). Samalla on kuitenkin jo kova ikävä kotiin! Ikävä on mm. Ruisleipää, maitoa, pussilakanaa ja omaa peittoa (hiiteen säämiskät!!), äitiä ja isää, vaatehuonetta, pesukonetta, juoksemista, ystäviä, pitkiä aamuja ja omaa kotia. Erityisen kova ikävä on kuitenkin Rempu- karvakuonoa. En malta odottaa, että pääsen halaamaan sitä. Kiitos Rempulan hyvästä hoidosta Pirtsulle ja Henkalle! 

Ennen kotiin paluuta on kuitenkin vielä edessä huominen päivä ja lentomatkat. Kotona Suomessa ollaan vasta lauantaina. Vielä on muutama blogi-kirjoituskin luvassa ennen tämän matkapäiväkirjan päättämistä.